Hei yrittäjä tai yrittäjäksi aikova

Paikallinen biotalous: poro, lähiruoka, luonnontuotteet ja bioenergia

Biotalous tarkoittaa kaikkia uusiutuvia luonnonvaroja tuottavaa, käyttävää, jalostavaa ja markkinoivaa tuotantoa sekä uusiutuvista luonnonvaroista valmistettujen tuotteiden kulutusta. Biotaloudella pyritään vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään talouskehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Sodankylä toimii valtakunnallisen biotalousstrategian vihreän talouden toimintamallin kokeilualueena. Leader-ryhmä on tässä työssä tiiviisti mukana tarjoten työhön paikallis- ja kylätuntemuksen, innostamisen ja osallistaminen pedagogiikan sekä omat verkostonsa ja kokemuksensa ruohonjuuritason työstä.

Leader-toiminnan näkökulmasta biotalous kytkeytyy voimakkaimmin alueen kestävään, yhteisölliseen porotalouteen, vahvasta maataloudesta kumpuavaan lähiruokaan sekä luonnon raaka-aineisiin pohjautuvaan luonnontuotealaan ja bioenergiaan. Strategialla edistetään yleisesti koko biotalouden tuotantoketjujen toimivuutta paikallisesta näkökulmasta, biotalouden monitoimijuusmallia, jossa tulonlähteet koostuvat monista biotalouden ja laajemmin vihreän talouden osista, yrittäjyyttä ja yhteistyötä sekä alan kiinnostavuutta.

Porotalous on alueella vahva elinkeino, joka hyödyntää optimaalisesti alueen uusiutuvia luonnonvaroja ja paikkariippuvaisena tarjoaa työtä myös sivukyliin. Tulevaisuudessa avainasemassa onkin elinkeinon uudistuminen siten, että työhön löytyy jatkajia ja elinkeino on kulttuurisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä pohjalla. Leader -toimintatavalla pureudutaan erityisesti:

• Elinkeinon yhteistyöhön ja elinkeinonharjoittajien innostamiseen poron kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen
• Poron hyödyntämiseen lihajalosteista karvakenkiin, design luu- ja nahkatuotteisiin, lemmikkieläinten ruokiin sekä poromatkailuun
• Uusiin, teknologiaa ja rajaseutuyhteistyötä hyödyntäviin avauksiin porotalouden kannattavuuden parantamiseksi ja nuorten kiinnostuksen lisäämiseksi
• Nuorten innostamiseen elinkeinon pariin ”katu-uskottavan” poronhoitajaidentiteetin vahvistamisella, imago- ja markkinointityöllä ja kansainvälisellä nuorisotoiminnalla sekä harjoittelu- ja opinnäytetyötoiminnalla

Alueen puhdas ympäristö – ja matkailu tarjoaa maataloudelle ja luonnon raaka-aineille hyvät edellytykset paikallista työtä tuovan ja alueen imagoa nostavan lähiruuan käytön lisäämiselle. Tässä veturina ovat julkinen sektori ja alueen matkailukeskukset. Lähiruoan tuotantoa ja käyttöä lisätään mm. seuraavasti:

• Korostamalla lähiruoan aluetaloudellisia ja imagollisia vaikutuksia, lisäämällä julkisten organisaatioiden ja matkailuyritysten tahtotilaa ja osaamista lähiruoan käytön suhteen sekä edistämällä lähiruuan kokeiluja
• Muodostamalla lähiruoan tuottaja-jalostaja-toimittajaverkostoja ja osto- ja käyttäjäverkostoja sekä kehittämällä logistiikkaketjuja ja markkinointia

Alueella on runsaat metsävarat luonnon raaka-aineineen, joiden varaan voidaan rakentaa muuta yritystoimintaa täydentävää pienyrittäjyyttä. Metsä voidaan myydä moneen kertaan: paitsi perinteisen puuraaka-aineen lähteenä, elämyksenä ja kokemuksena, myös bioenergiana ja luonnontuotteina. Arktisuus nostaa merkittävästi lääke- ja terveysvaikutteisten raaka-aineiden pitoisuuksia, mikä kääntää katseet alueellemme. Luonnontuotteiden ja bioenergian osalta strategiassa keskitytään:

• Yrittäjyyden kynnyksen madaltamiseen kokeiluilla, tiedotuksella, täsmäkoulutuksilla ja neuvonnalla, Pop up- yrittäjyydellä sekä verkostoyhteistyöllä ja osuuskuntatoiminnalla
• Kiinnostuksen herättämiseen alueen monipuolisia luonnon raaka-aineita kohtaan erityisesti lasten ja nuorten parissa tapahtuvalla yrittäjyyskasvatuksella ja oppilaitosyhteistyöllä, esimerkiksi luonnontuotealan integroimisella kotitalousopetukseen, TET- toiminnalla ja alan esittelykampanjoilla
• Luonnon raaka-aineiden talteenoton kehittämiseen sekä kulttuurisesti kestävän poimijakulttuurin luomiseen marjanostajien ja kylien yhteistyönä
• Lämpöyrittäjyyden edistämiseen ja monialayrittäjyyteen: esim. yritykset, jotka tuottavat kylään hakelämpöä osana muuta yrittäjyyttä ja osuuskuntapohjainen lämpöyrittäjyys
• Kylien bioenergiaratkaisuihin ja paikallisiin bioenergiakokeiluihin (esimerkkinä Tanskan Samsøn malli)

Matkailu ja elämykset

Alueen vahva matkailu pohjautuu pohjoisen tarjoamiin aitoihin elämyksiin aidossa ympäristössä sekä ainutlaatuiseen luontoon ja toimivaan infraan. Alueella on vahvoja ja kehittyviä matkailukeskuksia ja keskittymiä, jotka toimivat kehittymisen vetureina sekä pienempiä, kehittyviä matkailukohteita. Kehittämisstrategian panostuksia kohdennetaan paitsi näiden vipuvaikutuksen ulottamiseen erityisesti mikroyrityksiin ja yritysten verkostoihin, myös kulttuurikohteiden ja -tapahtumien sekä kylä- ja luontokohteiden omaan vetovoimaan. Panoksia suunnataan erityisesti elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja yritysten kehittämiseen. Keskeiset paikallisen kehittämisen kohteet ovat:

• Alueen ainutlaatuisuustekijöihin ja aidosti erilaiseen paikalliskulttuuriin pohjautuva vetovoima ja matkailutuotteet
• Luonto-, vesistö-, kulttuuri-, poro- ja kylämatkailuyrittäjyys
• Käyttäjälähtöisten tuotteiden, tunnettuuden ja markkinoinnin sekä yhteistyöverkostojen kehittäminen
• Paikallisten käsityöntekijöiden, taiteilijoiden ja perinnetaitajien sekä tarinankertojien sitominen matkailuun
• Hyvinvoinnin, hiljaisuuden ja leppoistamisen tuotteistaminen ja luonnontuotteisiin perustuvat elämykset
• Eri kansainväliset matkailijaryhmät huomioiva kulttuurituntemus ja siihen perustuvat tuotteet esim. venäjä-osaaminen ja tarpeiden tunnistaminen, informaation saatavuus, ostosmatkailun kehittäminen ja konseptointi, juhlapyhien teemalliset tapahtumat, lapset
• Kulttuuriympäristöjen ja yhteisöllisten tapahtumien kehittäminen
• Matkailuympäristön viihtyvyys

Luovat alat

Alueella on vahvaa käsityöperinnettä, mutta se on harvoin muodostunut yrittäjyydeksi. Toisaalta käsityöperinne on katoamassa tekijöiden ikääntyessä. Käsitöiden harrastajien annetaan harrastaa rauhassa, jotta perinne säilyisi, patistamatta yritystoimintaan, mutta tuodaan esille uusia mahdollisuuksia alan yrittäjyyteen erityisesti nuorille ja haetaan harrastajista potentiaalisia yrittäjiä sekä kehitetään yhteistyötä. Muista luovista aloista potentiaalisia mahdollisuuksia tarjoaa media- ja elokuva-ala, taide, musiikki, muotoilu, markkinointiviestintä ja kulttuuri sekä muu esittävä taide. Nämä ovat voimavara sekä yrittäjyydelle, alueen imagolle ja näkyvyydelle että matkailutuotteille. Keskeiset paikallisen kehittämisen kohteet ovat:

• Tuottaja- ja jakeluverkostojen luominen
• Luovien alojen yrittäjien erikoistuminen verkostojen osana
• Huipputuotteiden esiin nostaminen ja kehittäminen, esim. puusepät
• Paikallisten tukiverkostojen vahvistaminen ja paikallisen luovien alojen neuvontatoiminnan tehostaminen.
• Yhteiset markkinapaikat – ja väylät, luovien alojen toimijoiden tapahtumayhteistyö
• Oppilaitosyhteistyö ja kansainvälinen yhteistyö
• Paikallisen ja perinteisen käsityön, muotoilun ja musiikin osaamisen ja tunnettuuden vahvistaminen osana alueen elinkeinoja

Palveluyrittäjyys

Tuettava palveluyrittäjyys on merkittävää, alueelta puuttuvaa sekä elinvoimaisuutta ja viihtyvyyttä lisäävää. Tärkeäksi koetaan palvelujen uudelleen organisointi ja uudet palvelut, työn hajauttaminen lähelle tekijää ja tarvitsijaa sekä palveluyrittäjyyden ja -osaamisen edistäminen.

Palvelujen saatavuus ja toimiva perusinfra ovat harvaan asutuilla alueilla kynnyskysymys alueen viihtyvyyden, vetovoimaisuuden, asumisen ja alueella yrittämisen kannalta. Samalla uudenlaiset työt ja työn tekemisen muodot, erityisesti kotiin tuotavat palvelut ja tietoliikennepalvelut muodostavat valtavan mahdollisuuden uusille työtilaisuuksille. Toimivat palvelut ”vauvasta vaariin” ja infra ovat kylien valtti saada uusia asukkaita. Uudella tapaa organisoituna nämä uudet työtilaisuudet lisäävät työelämän joustoja ja parantavat työn, perheen ja vapaa-ajan yhteensovittamista, lisäävät työviihtyvyyttä ja työuraa sekä lisäävät asuinviihtyvyyttä ja vetovoimaa työntekijöiden kannalta.

Investointituen avulla käynnistetään yritystoimintaa tai laajennetaan ja kehitetään yritystä konkreettisilla investoinneilla tai hankinnoilla. Tukea myönnetään toimitilojen hankkimiseen tai rakentamiseen sekä uusien koneiden, laitteiden ja kaluston hankkimiseen. Tukea voidaan myöntää myös aineettomien oikeuksien hankkimiseen, kuten patenttiin, valmistusoikeuksiin tai tietokoneohjelmiston hankkimiseen. Investoinnin tuloksena syntyy merkittävää lisäarvoa; yrityksen liikevaihto, jalostusarvo tai tulos kasvaa, yritykselle tulee uusia tuotteita tai palveluja tai yritys työllistää lisää työntekijöitä.

Rahoitamme strategian kärkitoimialojen investointeja (biotalous, luovat alat, matkailu ja elämykset sekä palveluyrittäjyys). Investointitukea voidaan myöntää myös muille toimialoille, mikäli se tukee Peloton Pohjoisin -strategian toteutumista.

Tukitaso on 35%.

Lue lisää

Toteutettavuustutkimuksella voidaan selvittää kannattaako investointiin ryhtyä, ja millä edellytyksillä. Tuella voidaan myös suunnitella, miten investointi olisi taloudellisinta ja järkevintä toteuttaa. Tuki kohdistuu asiantuntijapalveluiden käyttöön.

Tukitaso 50 %

Perustamistuen tarkoituksena on auttaa yrityksiä liiketoimintansa alkuun tai edistää yrityksen toiminnan laajentuminen uusille urille  mahdollistamalla yritykselle systemaattinen ja laaja asiantuntijoiden käyttö liiketoiminnan kehittämisessä.

Yrityksen perustamistukea voidaan myöntää aloittavan yrittäjän ensimmäisen uuden yrityksen perustamiseen. Toimivalle yritykselle, perustamistukea voidaan myöntää aivan uuden liiketoiminta-alueen käynnistämiseen.

Perustamistuen myöntämisen edellytyksenä uudelle yritykselle on, että yritystä ei ole perustettu ennen 1.1.2014. Perustamistuki ja starttiraha ovat toisensa poissulkevia.

Toimivan yrityksen hakiessa tukea edellytys tuen myöntämiselle on, että yritystoimintaa on harjoitettu vähintään kolme vuotta.

Perustamistuki on suunnitelmasta riippuen 5000 – 35 000 €

Perustamistuen käytöstä laaditaan suunnitelma, joka voi sisältää mm.

• palveluiden, asiantuntijoiden ja konsulttien käyttöä
• tuotantotilojen sekä koneiden ja laitteiden vuokrausta
• tuotekehittelyn kustannukset
• messukäyntejä
• muita uuden yrityksen perustamisvaiheessa tarpeellisia toimenpiteitä, investointeja lukuun   ottamatta. Tarvittaviin investointeihin voidaan erikseen myöntää investointitukea.

Perustamistuki myönnetään Lapin ELY- keskuksesta suoraan, mutta neuvomme sen hakemisessa.

Kokeiluhankkeessa suunnitellaan, testataan ja kehitetään uutta liiketoimintaa ja yrityksen uusia tuotteita, palveluja tai toimintamalleja asiakas- ja markkinalähtöisesti. Kokeilulla saadaan aikaan jotain aivan uutta. Kokeiluhankkeeseen voi sisällyttää muuan muassa seuraavia kustannuksia:

• palveluiden, asiantuntijoiden ja konsulttien käyttö
• tuotantotilojen sekä koneiden ja laitteiden vuokraus
• tuotekehittelyn kustannukset
• messukäynnit
• muut uuden yrityksen perustamisvaiheessa tarpeelliset toimenpiteet investointeja lukuun ottamatta. Tarvittaviin investointeihin voidaan erikseen myöntää investointitukea.

Kokeiluhanke myönnetään perustamistukena.  Tuen  suuruus kokeiluun on 2000 – 10 000 €

Yritysryhmähanke on oiva väline yritysten ja niiden yhteistyön konreettiseen kehittämiseen. Yritysryhmähankkeessa toteutetaan pienen, rajatun yritysryhmän yhteisiä kehittämistoimia, mutta se voi sisältää myös yrityskohtaista kehittämistä. Hankkeessa voidaan esimerkiksi luoda ja ottaa yritysryhmän käyttöön uusia toimintatapoja, rakentaa yhteistyöverkostoja tuotannossa, markkinoinnissa ja myynnissä tai kehittää ryhmän yhteistyöhön pohjautuvia innovaatioita, tuoteperheitä ja palvelupaketteja. Ne voivat koskea esimerkiksi mikroyritysten työprosessien, resurssien ja tilojen yhteiskäyttöä, matkailupalveluita ja niiden markkinointitoimenpiteitä. Hanke voi sisältää koulutusta ja asiantuntijapalvelujen käyttöä.

Yritysryhmähankkeessa voidaan toteuttaa myös yrityskohtaista kehittämistä, koulutusta ja konsultointia esimerkiksi liiketoimintaosaamiseen, yrityksen talouden hallintaan, myyntiin ja markkinointiin, tuotekehittelyyn ja kansainvälistymiseen liittyen.

Erityisesti toivomme yritysryhmähankkeita:

• strategiamme kärkitoimialoille: biotalouteen, luoville aloille, matkailuun ja elämyksiin, palveluyrittäjyyttä edistävään yhteistyöhön
• kansainvälistymiseen, liiketoimintaosaamiseen sekä markkinointiyhteistyöhön.

Tukea yritysryhmän kehittämiseen voidaan myöntää, kun hankkeeseen osallistuu 3 – 10 yritystä. Hakijaksi suositellaan kehittämisyhdistystä, kuntaa tai muuta kehittäjätahoa. Yritykset voivat myös perustaa oman yhdistyksen yhteistyötä varten.

Jos olet kiinnostunut yritysryhmähankkeeseen osallistumisesta, mutta sinulla ei ole yhteistyökumppaneita joiden kanssa hanketta toteuttaisit, ota yhteyttä meihin niin etsitään yhdessä ratkaisua. Samoin jos sinulla ja yhteistyökummaneillasi on tiedossa yhteisiä kehittämistarpeita, mutta ette tiedä kuka voisi hakea teille yritysryhmähanketta, olethan yhteydessä.

Tukitaso enintään 75 %

YRITYSRYHMÄESITE

Lue lisää