Kirkkotupien kulttuuripolku

Luonnonhelmassa kulkeva polku sopii helppoutensa vuoksi monenlaiselle kävelijälle ikään tai kuntoon katsomatta. Kulttuurihistoriallisesti merkittävä hanke tarjoaa yleisölleen tietoutta tästä kolmen vallan alla eläneestä ympäristöstä, jossa talvimarkkinoita pidettiin jo vuosisatoja sitten.

Jalkojemme polkema maa kuului vielä 1700-luvulla Kuningatar Ulriikalle, jonka tiedetään lopettaneen pitkän itsehallinnon ajan siirtämällä valtaa silloisille valtiopäiville. Venäjän keisarille rakennettua Mantojärven kirkkoa edeltäneestä Ulriikan kirkosta on jäljellä enää sakasti, jonka vierellä kulkee nyt Utsjoen kirkkotupien kulttuuripolku. Tämä paikka on kulttuurihistoriallisesti merkittävä niin Utsjoen, Suomen kuin koko Pohjoisenkin alueella. Kirkkotupien tarkkaa rakennusajankohtaa ei tiedetä, mutta arvellaan, että se voisi sijoittua jopa 1600-luvulle. 

Kun kirkkotupayhdistys kirjoitti historiikkia, alkoi kyteä ajatus tallenteista, joita asukkaat ja matkailijat voisivat lukea merkityllä polulla. Kirjassa esillä on tupien lisäksi myös pappilan ja jo tuhoutuneen kirkon historiaa, joka on nyt kirjattu opastetaulujen muotoon noin parin kilometrin pituisen matkan verran. Polku mahdollistaa myös saamelaisten perinteisen hautajaissaattueen muistotilaisuuksien aikaan, sillä se kulkee aina Mantojärven kirkolta uudelle hautuumaalle saakka. 

– Nyt kun katsoo tuota polkua, niin onhan sitä tallattu, hankepäällikkö Vuokko Hirvonen naurahtaa. 

Vähintäänkin yhtä paljon iloa saivat myös talkoolaiset, joista suurin osa oli eläkeläisiä. Talkoot olivat hyvin sosiaalinen tapahtuma.

– Me söimme ja kahvittelimme yhdessä, tutustuimme toisiimme lisää ja pidimme. Tämä työ on ottanut mutta niin se on kyllä antanutkin, Hirvonen kuvailee projektia ja kiittelee seurakuntaa, joka mahdollisti sen ensikädessä.  

Utsjoen alueella on myös historiallinen postipolku, jonka Hirvonen toivoo vielä näkevänsä kunnostettuna jonain päivänä.

– Mutta kuka sen tekisi? Heittää hän pallon seuraajille.