YMPÄRISTÖNHOITO OSAKSI AITOA KYLÄMATKAILUA!

Hankkeessa kehitettiin Lapin kylien kulttuurimaisemaa, rakennusperintöä ja luotiin aitoa kylämatkailua kylien ja kylätoimijoiden lähtökohdista. Hankkeessa lisättiin kyläläisten tietoisuutta arvokkaista kulttuurimaisemista ja rakennuksista ja niiden hoitotavoista osallistavin työpajoin ja tilaisuuksin sekä kokeiluin. Erityisenä kohderyhmä olivat lapset ja nuoret, joille tarjottiin koulujen kautta opintomatkoja maaseutukyliin sekä kesätyöpaikkoja. Hanke päättyi 31.12.2021.

Avoimet miljööt ja aidot elämykset, loppuraportti

NUORILLE JA KOULUILLE

Lasten ja nuorten kiinnostuksen lisääminen alkutuotannosta ja tätä kautta uusien viljelijöiden saaminen on yksi tapa edistää sitä, että myös jatkossa pellot ovat avoimia ja laiduneläimiä riittää laitumille.

Hankkeessa järjestettiin toimenpiteitä, joilla lisättiin nuorten tietoja ja taitoja maaseudun elämästä ja työllisyysmahdollisuuksista sekä alkutuotannon elinkeinoista. Hankkeessa edistettiin nuorten kesätyöllistymistä kyliin mm. etsittiin kylän nuorille ja oppilaitosten opiskelijoille harjoittelupaikkoja maaseudun yrityksistä ja yhdistyksistä. Hankkeessa toteutettiin nuorten työllistämiskokeilu, jossa nuoret palkattiin kylään esimerkiksi maisemahoito  tai kylämatkailua edistäviin yleishyödyllisiin tehtäviin ja kyläseurat ottivat vastuun työnohjaamisesta. Hankkeen työntekijät toimivat apuna ja tukena työnantajaroolissa. Kustannusarvioon oli varattu menoerä nuorten palkkaukseen 10 nuorelle noin 2 viikon työsuhteeseen.

Tavoitteena oli luoda hankeaikaa pysyvämpi malli nuorten työllistämiseen ja lisätä nuorten kiinnostusta maaseutuelinkeinoja kohtaan. Hankkeessa tehtiin tiedotusta oppilaitoksiin harjoittelu- ja opinnäytetyömahdollisuuksista kylissä ja niiden yrityksissä. Kokemuspohjainen toiminta jättää usein pysyviä muistijälkiä ja on monelle lapselle ja nuorelle mielekäs tapa oppia. Hankkeessa koordinoitiin toimijoiden yhteistyössä kyliin kohdistuvia talkoita, tutustumismatkoja ja toiminnallisia leirejä koululaisille, joissa lapset ja nuoret tutustuivat maaseutuyrittäjyyteen, viljelyyn ja maaseudun erityispiirteisiin.

Hankkeen kautta nuorille tarjottiin seuraavaa:

  1. Oppimahdollisuuksia maatiloilla
  2. Maisemanhoitotalkoita
  3. Leirejä
  4. Kesätöitä
  5. Opinnäytetyöaiheita

Hanke tarjosi opettajille:

  1. Auttaa järjestämään koululaisille tutustumismatkoja maatiloille ja kyliin
  2. Opiskelijoille harjoittelupaikkoja ja opinnäytetyön aiheita

KYLILLE JA KYLÄLÄISILLE

Hankkeen kautta levitettiin tietoa kulttuurimaiseman kunnostuksesta ja kehitettiin kylämatkailua. Tarjolla oli informaatiota, suunnitelmia ja konkreettista toimintaa siitä miten kylien perinnemaisemaa voidaan käyttää hyödyksi kylämatkailun kehittämisessä.

Miksi lappilaista kulttuuriperintöä pitää vaalia?

Maaseutukylät erityispiirteineen ovat syntyneet vuosisatojen saatossa ihmisten, kotieläinten ja luonnon yhteistyöllä. Avoimet kylämaisemat peltoaukeineen ja kukkalaitumineen sekä maataloudesta kertovine rakennuksineen on pitkällisen työn tulos. Suomalaisille maaseutumaisema on merkityksellistä. Useimmille se tuo lämpimiä muistoja kesälomista mummolasta.

Maiseman lisäksi erityisiä ovat ne elinkeinot, jotka maiseman syntymisen ja pysyvyyden ovat turvanneet. Tällöin puhutaan alkutuotannon elinkeinoista, joihin liittyy valtava määrä vuosisataista perinnettä, kulttuuria ja osaamista. Voimakkaan kaupunkilaistumisen ja elinkeinorakenteen muutoksen myötä maaseutuelinkeinojen harjoittajien määrä jatkaa laskuaan. Vielä vuonna 2000 Suomessa oli noin 78 000 maatilaa, kun vuonna 2018 enää 47 700 ja sama suunta näyttää jatkuvan, sillä neljännes viljelijöistä on yli 60-vuotiaita ja jatkajia on vaikea löytää. Erityisesti Lapille tavanomaisten pienien tilojen määrä on vähentynyt. Samanaikaisesti matkailu kasvaa ja yhä tietoisemmat asiakkaat etsivät aitoja paikalliseen kulttuuriin pohjautuvia elämyksiä.

Mikä on paikallinen elämys ja aito lappilainen kulttuuri, jos kehittämisen painopiste pohjautuu vain matkailun tarpeista lähtevän rakennetun ympäristön kehittämiseen? Elinvoimaiset maaseutukylät voisivat jatkossa olla Lapin matkailun suurin vetovoimatekijä, mutta ilman maaseutumaisemaan panostusta, alkutuotannon elinkeinojen arvostuksen ja nuorten kiinnostuksen lisäämistä näitä elinkeinoja kohtaan ja erityispiirteiden esiin nostamista, on tavoite mahdotonta saavuttaa.

Tarjosimme seuraavia toimenpiteitä kylissä:

  1. Infotilaisuus kulttuuriympäristöt kuntoon– kulttuurimaisemanhoito
    – vanhat rakennukset ja niiden hoito
    – kylämaisemalle tärkeän vesistön kunnostus
    – tuki- ja avustusmahdollisuudet maisemanhoitoon ja rakennusperinnön kunnostukseen.
  2. Miten tuotteistaa kylämaisema
    – asiantuntijavetoiset kylämatkailutyöpajat
    – kylätuotteiden tuotteistus, pilotointi ja kehittäminen
  3. Toiminnalliset työpajat asiantuntijavetoisesti
    – toteutetaan kyläkävely ja suunnitelma, jossa kartoitetaan kylän kulttuurimaisemaa, luontomaisemaa ja rakennusperintöä ja vesistöjä
    – toteutetaan yhdessä vanhojen rakennuksen kunnostus, luonnonmaiseman tai vesistökohteen hoito
  4. Talkoot
    – kunnostetaan yhdessä maisemallisesti tärkeä ympäristökohde tai rakennus
    – autamme talkoiden järjestämisessä ja toimenpidesuunnitelman toteuttamisessa